Näytetään tekstit, joissa on tunniste Edullinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Edullinen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Kun tilipäivä lähenee

Se tavallinen tarina. Tilipäivä on ylihuomenna ja lähestulkoon kaikki roposet on kulutettu. Vähän kadehdin niitä järkiperäisempiä rahankäyttäjiä, joiden tililtä löytyy kuukauden viimeisinä päivinä enemmänkin kuin se  alle 10 euroa. Hedonistinen luonteeni on johdattanut minut kuluttamaan tämänkin viikon budjetin jo moneen kertaan milloin mihinkin nautintoon. Näissä tilanteissa on kuitenkin hyötyä, että sattuu pitämään joistakin erittäin edullisista old school-ruuista ja omaa riittävästi keittotaitoa. Nuudelit ja lihaliemimakaronit eivät ole oikein minun juttuni, joten parempi vain tarttua paistinlastaan ja perunasurvimeen. Edullisen ruuan ei tarvitse missään nimessä olla ankeaa ja mautonta, päin vastoin!

Kun tilillä on se alle kymmenen euroa, on pakko kaupassa vähän katsoa, että mitä mikäkin maksaa. Ilokseni huomasin vihannesten hintojen olevan todella pohjilla verrattuna vaikka kuukauden takaiseen tilanteeseen. En koskaan ota kaupasta kuittia, mutta nyt kerrankin päätin tarkastella sitä lähemmin. Reilu kilo jauhoista perunaa irtosi 81 centillä, yli puoli kiloa 10 kilometrin päässä tuotettuja tomaatteja 46 centillä, niin ikään paikallinen sipulinippu 115 centillä ja kurkku 65 centillä. Kauppalappuni kallein yksittäinen tuote oli frisee-salaatti, josta pulitin 159 centtiä. Kastikkeen suurukseen piti ostaa jauhoja, jolloin päädyin 115 centtiä maksaneisiin luomu-vehnäjauhoihin, kun halvimmat puolikarkeat olisivat maksaneet kuitenkin 89 centtiä. Maustekurkku oli matkannut Poriin Eurasta (50 km) ja se maksoi 36 centtiä. Porissa tuotettu maito maksoi 98 centtiä, uunilenkki centin enemmän (muista aineksista poiketen sen alkuperää en halua edes tietää). Muiden perusainesten tiesin löytyvän kotoa jo valmiiksi, joten tämän kauppareissun kokonaissummaksi muodostui 5,87 euroa. Ei kovin paha siihen nähden, että tästä satsista syön ainakin neljä kertaa, eikä se minusta ihan jäätävän pahalta näytäkään, eikä varsinkaan maistu! 

Tässä muusia, makkarakastiketta ja salaattia alle euron annoshintaan, olkaa hyvä!


Neljälle

1 lenkkimakkara
1 sipuli
1 maustekurkku
n. 50g voita
3 rkl venhäjauhoja
vettä
suolaa
mustapippuria

Hienonna sipuli ja kuullota voin kanssa pannulla. Lisää pilkotut makkarat ja anna paistua kunnolla. sirottele päälle vehnäjauhot ruokalusikallinen kerrallaan ja sekoita voiseoksen joukkoon. Anna ruskistua hetki välillä sekoittaen. Kun väri tuntuu sopivalta, lorauta joukkoon noin pari desiä vettä. Sekoita tasaiseksi kastikkeeksi. Lisää joukkoon hienonnettu maustekurkku ja mausteet. Anna kypsyä hetki. Venäläisemmän version (stroganoff) saa lisäämällä hieman tomaattipyrettä ja smetanaa! Tarjoa muusin ja salaatin kera. 

Toimii!



keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Soijaa pukkaa!

Olin maanantaina ystäväni luona naapurissa lounaalla. Tarjolla oli makaronilaatikkoa, jota olisin erehtynyt sekä ulkonäön että maun osalta luulemaan perinteiseksi jauhelihaversioksi, mikäli en olisi tiennyt ystäväni olevan kasvissyöjä. Omassa kaapissani on lojunut pussillinen tummaa soijarouhetta jo jokusen tovin, mutta en ole saanut aikaiseksi kokeilla siitä mitään. Soija on minulle kohtuullisen tuntematon kaveri vielä. Tofua on joskus tullut syötyä, mutta se ei kuulu raaka-aineiden ykköslemppareihini millään tasolla kumimaisen tekstuurinsa vuoksi. Tummasta soijarouheesta olen kuullut paljon hyvää nimenomaan jauhelihan korvikkeena ja itse on tullut todettuakin naapurissa, että vaaleat soijapallerot istuvat nätisti currykastikkeen joukkoon.

Erityisen hyvää soijarouheessa on sen riittoisuus ja edullinen hinta. Puolen kilon paketista tähän kokonaiseen makaronilaatikkoon kului pieni murto-osa ja tuollaisen paketin hinta pyörii parissa kolmessa eurossa. Erinomaista opiskelijaruokaa siis! Pssssst, olen kuullut huhuja, että jotkut opiskelijat sotkevat jauhelihan sekaan puolet soijarouhetta tehdessään lihapullia ja näin säätävät monta euroa. Proteiinit tekevät soijarouheesta rikasta ravintoa ja muutenkin on kiva syödä välillä kasvisruokaa eettisistä syistä ja vaihtelun vuoksi.

Tänään ikävä kyllä kuva puuttuu, koska puhelimeni kamera ei saanut aikaiseksi yhtäkään edes välttävästi tarkkaa kuvaa. Surkea mössökuva on huonompi kuin ei kuvaa lainkaan, joten nyt kuvan sijasta kerron, että oikein herkulliselta näytti. :D


Iso vuoallinen

4 hengen annos täysjyväpastaa
1 iso sipuli
n. 100g soijarouhetta
1 prk (yrtti)tomaattimurskaa
4 munaa
n. 8 dl maitoa
öljyä
suolaa
mustapippuria
juustoraastetta

Keitä pasta suolatussa vedessä. Pilko sipuli pieneksi ja paista pannulla öljyssä. Lisää pannulle mausteet, soijarouhe ja hetken kuluttua tomaattimurska. Sekoita sekaisin pastan kanssa uunivuuassa ja kaada päälle munamaito. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kypsennä 200c uunissa noin 45 minuuttia. 

maanantai 26. tammikuuta 2015

Lindströmit á la Mutsi

Äitini, eli tuttavallisesti mutsi, on luonani vielä huomiseen asti tällä erää. Voi kuinka olenkaan saanut nauttia hänen kokkailuistaan! Hänellä on tavoitteena pitää köyhä opiskelijatytär hyvässä mutta terveellisessä ruuassa, ja niin onkin pakastimeni alkanut täyttymään erilaisista ruokalajeista. Ratsaus jääkaappini juureslokeroon tuotti tulokseksi melkoisen kasan vielä hyvässä hengessä eläviä punajuuria ja porkkanoita. Punajuuret muuntuivat hetkessä Lindströmin pihveiksi ja tekivät muuten raskaista jauhelihapihveistä sekä maukkaampia, mehevämpiä että terveellisempiä. Osa jauhelihasta kokee vielä tänään saman kohtalon porkkanaraasteen kanssa.

Tänään nautimme pihvit salaatin, keitettyjen kananmunien sekä (lime)avokadon kera. 



n. 11 pihviä

450g naudan jauhelihaa
4 punajuurta
1 kananmuna
n. 1dl kaurahiutaleita (täysjyvä)
valkopippuria
maustepippuria
suolaa
soijakastiketta

Kuori ja raasta punajuuret. Sekoita kaikki aineet keskenään ja vaivaa hyvin. Muotoile taikinasta pihvejä ja paista 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. 

Hyvin maistui! <3