maanantai 8. kesäkuuta 2015

Taisteluni maanantaita vastaan

Työkaverini Henna oli ihana ja ehdotti maanantaisen aamuvuoroni vaihtamista iltavuoroon. Ei tarvinnut montaa minuuttia miettiä. Iltavuorot etenkin maantaisin luovat suuren helpotuksen huokauksen, kun viikon kamalimman päivän saa aloittaa laiskasti ihanan aamiaisen parissa. Olen tainnut täällä aiemmin puhuakin arkisista aamiaisensyöntihaasteistani, joten pitemmittä puheitta, tältä aamiaiseni tänään näytti. 



Tomaattia ja mozzarellaa mustapippurilla ja oliiviöljyllä, paistettuja herkkusieniä ja tomaatti, pekonia, muna ja babypinaattia. Jälkkärin virkaa toimitti maustamaton jogurtti mustikoilla. 

Tästä on hyvä aloittaa päivä! Ruuan laskettua rullaluistimet jalkaan ja lenkille. :)

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Grillihuumaa

Tänään on ollut niin ihana päivä, että sitä riittää kuvaamaan yksi symboli: <3. Nautittiin aamulla ystävieni Rutkun ja Inkkarin kanssa ensin aamukahvit meidän talon ulkoterassilla ja puoliltapäivin siirryttiin Inkkarin residenssiin, jossa vietettiin koko päivä kivojen aktiviteettien parissa. Ohjelmassa oli rullaluistelua, nurmikon leikkausta vuorotellen (hyvää hyötyliikuntaa!), trampoliinilla temppuilua, frisbeen heittelyä, grillausta ja lopuksi leffan katselua. Ahh, mikä ihana sekoitus liikuntaa, lepoa ja hyvää ruokaa loistavassa seurassa. 





Reseptejä ei näihin sapuskoihin juuri tarvita, mutta kerrottakoon, että broilerin pintaan sivellyn mausteseoksen salaisuus oli kuusenkerkkäsiirappi, salaatin pohjana toimi varhaiskaali ja sienien sisältä löytyi Koskenlaskijaa paprikan makuisena. Kokonaisuus oli varsin hiilaritietoinen, maukas ja täyttävä!

On se vaan niin, että kesä on ihmisen parasta aikaa. Vaikka Grillimaisteri-mainokset kypsyttävät telkkarissa, on silti todettava, että miksi tehdä muuta kun voi grillata? <3

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Limaista, mutta maukasta

Nyt tuntuu taas kodilta. Alkuviikko meni viikonlopun kekkereistä selvitessä, mutta nyt olen päässyt taas kunnolliseen kotimoodiin, kun koti on siivottu ja kaikki niin kuin haluan kaiken olevan. Olohuoneen kulhossa on tuoreita sitruunoita ja stereoissa soi laulu, jossa kerrotaan pojasta, joka ilman vaatteita seisoi talon katolla ja uskoi, että zeppeliini pelastaa. (Eräs lempibändeistäni, Kerkko Koskinen Kollektiivi.)

Kotiinpaluun myötä on aika myös palata hyväksihavaittuun terveellisempään ruokavalioon ja alkurysäys tapahtuikin melkoisen ravintoainepommin räjähdyksellä. Ensimmäinen motiivi blenderiin aineksia heitellessä oli terveellisyys, mutta ihan piirun perässä tuli maku. Onneksi on olemassa luontaisesti ihania luonnon antimia, kuten mustikka ja minttu. Ne maustoivat muuten vähän liiankin terveelliseltä maistuvan smoothien. Babypinaatti on siitä mainio raaka-aine, että sitä uppoaa ruokiin ihan huomaamatta, mutta se ei maistu juuri miltään. Ravintoaineet tulee silti käytettyä hyödyksi. Vaahtomainen rakenne syntyi kahdesta raa'asta kananmunasta. Lopputulos oli Pumban sanoin: limaista, mutta (yllättävän) maukasta! ;)




Kolme isoa lasillista

puoli litraa maustamatonta luonnonjogurttia
200g mustikoita
pari kourallista babypinaattia
noin 10 mintunlehteä
pari ruokalusikallista kauraleseitä
loraus maitoa
2 raakaa kananmunaa

Kaikki sekaisin! 

Kolmen lasin satsista jäi omaan käyttöön oivasti myös ilta -ja aamupalalle. Suosittelen kokeilemaan, ei oikeasti maistu niin pahalta kuin näyttää! ;)

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Vanha kaverini rosamunda ja kanafetatäyte

Vielä viikko harjoitteluelämää edessä ja sitten palaan takaisin omaan keittiööni, hallelujah! Kun on poissa, alkaa entistä enemmän arvostaa omiin tarpeisiin varustettua keittiötä. Erityisesti blenderiä on ollut todella iso ikävä. Muutamat smoothiet tulee varmasti ensi viikolla hurautettua. 

Keskiviikkona treffattiin ystäväni Henkan kanssa ruuanlaiton merkeissä. Edellisenä päivänä käytiin yhdessä kaupassa ja saatiin päähämme ajatus ihanista kana-uuniperunoista. Jossain vaiheessa tuli paljonkin tehtyä uuniperunoita ja kokeilujen tuloksena paras lajike siihen on mielestäni perinteinen rosamunda. Suuri koko ja sopivan jauhoinen rakenne sopivat käyttötarkoitukseen erinomaisesti. Kanatäyte valmistui puhtaasti mielitekojen mukaan (milloin mielessäni ei olisi paprika ja sipuli) ja lopputulos oli molempien mielestä oikein onnistunut. 

Uuniperunan kanssa tarjolla oli fetasalaalaattia ja juomana Lindemansin chardonnayta. Viinin hintalaatusuhde oli erinomainen. Viimeviikkoinen ruotsinlaivan taxfree-vierailu mahdollisti hyvän perusviinin kotiuttamisen noin 17 euron tonkkahintaan. 


Neljälle

4 isoa perunaa (rosamunda)

400g broilerin rintaa
200g fetaa
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 sipuli (tällä kertaa käytettiin palanen purjon vartta)
2 purkkia  ranskankermaa (se kevyempi 18% toimii tässä hyvin, lopputulos oli täyteläinen, mutta ei liian raskas)
suolaa
pippuria
öljyä

Pese perunat ja kääräise folioon. Laita nyytit uuniin ja anna kypsyä 200 asteessa n. 1,5 tuntia, kunnes perunat ovat kypsiä. 

Pilko paprikat ja sipulit pieniksi kuutioiksi. Paista broilerit pannulla ja mausta suolalla ja pippurilla. Kuullota pannulla paprikat ja sipulit. Sekoita kaikki ainesosat yhteen ja laita jääkaappiin maustumaan odotellessani perunoiden kypsymistä. 

Toimi! Ruokatreffit ovat sitten kivoja! :)



sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Mummolafiilis

Blogi on elänyt viime viikot radiohiljaisuudessa, koska bloggaaja on nykyään myös matkailuopettajaharjoittelija! Aika on ollut kortilla viime aikoina ja täällä Turun päässä rehellisesti sanottuna ei ole ollut juuri jaksamistakaan kokkaamista kohtaan. Nyt päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni! Päivällä alkoi tehdä mieli kunnon pottumuussia, niin päivän menuksi valikoitui perinteinen nakit ja muussi paistetulla sipulilla. Cittarissa kilon puikulaperunapussi irtosi alle eurolla, joten ei ollut vaikeaa valita perunalajiketta. Puikuloista tulee edelleen paras muusi, vaikka kuorimisvaihe perunan pienen koon vuoksi melko työläs onkin. Vaiva kannattaa kyllä!

Väliaikaiskotini ruuanlaittovälineistön niukkuus loi hieman haasteita, mutta ihan hyvä setti syntyi siitä huolimatta lautaselle. :) Ihanat retroastiat kruunasivat kokonaisuuden.



Muussin ohje löytyy täältä!

Paloitellut nakit ja sipuli paistuvat maistuvimmaksi oikeassa voissa. Tarjoa lisukkeena tuoreita vihanneksia raskaahkon  pääruuan vastapainona.

Mummolafiiliksen täydentää maito!

**

Seuraavassa postauksessa Elämäni viinit-sarja jatkuu! :)

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Helppo ja nopea kanakantarellipasta

Ystäväni Jenna saapui Espoosta sulostuttamaan viikonloppuani. Kävimme eilen kaupassa hänen saavuttua Poriin ja siellä syntyi pikaisesti visio tämän päivän ruokalistasta. Yhteispäätöksellä päädyimme kanakantarellipastaan sekä fetalla tuunattuun vihersalaattiin. Tulos oli onnistunut ja paras palaute tuli käytännössä: ystävä santsasi ruokaa. :) Simppeli ja nopea ruokalaji oli omiaan Reposaaressa reippailun jälkeen ja valmistui vartissa. Ihana auringonpaiste kruunasi lauantailounaamme.



Neljälle

neljän hengen annos tagliatellea
400 g broilerin filettä
1 punainen paprika
½ paketillista kantarellituorejuustoa (tai maustamatonta tuorejuustoa + tuoreita kantarelleja, saatavuuden mukaan)
1 prk ranskankermaa
suolaa
pippuria

Keitä pasta al denteksi ja paista pannulla pilkottu paprika ja paloitellut broilerin fileet. Sekoita keskenään pannulla ja lisää joukkoon ranskankerma ja tuorejuusto. Anna porista hetki ja nauti!

Nam!

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Elämäni viinit osa 3: Hardys Bin 343 Cabernet-Shiraz 2013

Elämäni viinit-sarja jatkuu pitkästä aikaa! Tämä postaus oli tarkoitus kirjoittaa jo sunnuntaina, mutta tämän viinin kanssa hengaillessa kohtaamiset ovat sen verran intensiivisiä, että niistä palautuminen voi kestää parikin päivää ja sitten pystyy taas ajattelemaan makua uudelleen. :D 

Tänään vuorossa oleva viini on vanha australialainen ystäväni jo Turun opiskeluajoilta ja siksi valitsinkin juuri sen viikonlopun juhlajuomaksi, kun vanhat luokkakaverit tulivat kylään. Toki olemme kohdanneet monesti vuosien aikana muutenkin, mutta tämä viini on erityinen juuri siitä, että  se on seurannut minua opiskeluajoista asti. Nykyisin myynnissä on vuoden 2013 vuosikertaa. Parasta "Hardysin binissä" on sen erinomainen hintalaatusuhde. Pullollinen kustantaa Alkossa 6,99 euroa, joka on minusta sen laatuun nähden Suomessa vallitsevan törkeän alkoholipolitiikan mukaisesti ajateltuna todella edullinen. Jokaisen opiskelijan tulisi tutustua tähän tuotteeseen.



Lempparirypäleeni shirazin kaveriksi on lisätty mielestäni yksistään tylsähköä cabernet sauvignonia, joka kuitenkin tekee tästä viinistä todella mukavan kokonaisuuden. Viini on todella helposti juotava, mehevä ja marjainen, mutta ei kuitenkaan liian kevyt litku. Shiraz tuo  luonnetta ja maistamisesta tulee jo ensimmäisestä kulauksesta hyvälle tuulelle, vaikka kyse onkin budjettiviinistä. Periaatteessa viini on keskitasoa monellakin mittarilla (tanniinit, täyteläisyys, hapot, sokerit), mutta sopivissa tilanteissa erinomainen valinta. Olen monesti nauttinut viiniä illanviettojen lisäksi kermaisen pastan kaverina ja se toimii kyllä monen raskaamman arkiruuan kanssa muutenkin.

Ehdottomasti paras alle 8 euron viini, mitä olen Suomessa maistanut!