torstai 29. tammikuuta 2015

Kotikutoinen, rapea mysli eli granola

Olen onnistunut kokonaiset kaksi viikkoa putkeen syömään aamiaista, huippua! Lomalla tuli mätettyä tuhti hotelliaamiainen joka aamu, mutta kotona olen pitkästä aikaa innostunut myslistä. Kaupan valmis mysli on vaan alkanut maistua suuhuni turhan makealta ja onhan siinä ihan rutosti lisättyä sokeria. Mieleeni palasi ajatus, että voisin tehdä itse granolaa eli paahdettua itse tehtyä mysliä.

Netti on pullollaan granolareseptejä. Päädyin oman maun mukaiseen versioon, johon poimin parhaat palat monista resepteistä. Omaan sekoitukseen päätyi keskimääräistä enemmän kuivattuja hedelmiä sekä rakennetta luomaan kookosöljyä ja juoksevaa hunajaa.



Purkillinen

6 dl täysjyväkaurahiutaleita
vajaa desi:
- cashew-pähkinöitä
- taateleita
- banaanilastuja
- kuivattuja karpaloja
- kookosöljyä
- juoksevaa hunajaa
½ tl merisuolaa

Pilko kuivatut hedelmät ja pähkinät pienemmiksi paloiksi. Sekoita kaikki muut aineet, paitsi taatelit ja karpalot keskenään, ja kaada seos uunipellille. Paahda 110 asteessa n. 40-50 minuuttia, välillä sekoitellen. Lisää lopuksi karpalot ja taatelit. Säilytä tiiviissä lasipurkissa ja nauti maustamattoman jogurtin kera. 

Ihan järjettömän hyvää ja voittaa valmiit myslit mennen tullen!

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Se pieni hetki päivästä

Kahvi. Entinen vaivaannuttaja, ainainen tuskan aiheuttaja mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Suomalaiset ovat aina olleet kahvinjuojia, minä en. Minusta tuli sellainen vasta 24-vuotiaana, systemaattisesti opetellen. Oikeastaan prosessi oli melko samankaltainen kuin valkoviinin kanssa. Vielä en ole kuitenkaan päässyt kahvin suhteen siihen kaikkein kovimpaan pikimustaan kerhoon, juon nimittäin edelleen kahvini au lait - maidolla.



Teini-iästä lähtien minulle oltiin tarjottu kahvia. Kaikissa kissanristiäisissä, palavereissa, taukohuoneissa, mummun luona kyläillessä. Aina piti sanoa ei kiitos ja se tuntui pitemmän päälle todella vaivaannuttavalta. "Ottaisin mieluummin vettä", saatoin sanoa. Eräänä päivänä se sai loppua. Se tapahtui Silja Linen terminaalin ravintolassa, jossa tapasimme silloin tällöin käydä työkavereiden kanssa lounaalla. Otin kahviautomaatista kokeeksi mokkakaakaon. Se oli ensimmäinen pieni askel. Seuraavalla viikolla kuljeskelin Turun keskustan katuja. Jossain vaiheessa kävelin sisään Börsin kahvilaan ja tilasin latten. "Jos nyt jollain makusiirapilla aluksi", ajattelin. Siinä minä istuin keväisellä terassilla pähkinävivahteinen latte edessäni ja mietin: "Tässä on elämäni ensimmäinen kokonainen kahvi." 

Tuosta hetkestä alkaen kehitys oli suhteellisen nopeaa ja loppukesästä nautin jo töissä kahvini pelkällä maidolla. Alkuun hurmaannuin uudesta asiasta niin, että join papueliksiiriä ihan liikaa päivässä. Niinä päivinä huomasin, että kahvi ei vaikuta minuun erityisen piristävästi. Piristävän vaikutuksen hakemisen sijaan kahvinjuonnista tuli sellainen pieni hetki päivään, jonka aikana voi istua alas ja syventyä kupilliseen kuumaa. Oma hetki. Sellainen kahvi on nykyäänkin minulle.



Tällä hetkellä suosikkikahvini on Nordquistin Gran Dia. Sen maku on pehmeä ja rikas, ei ollenkaan kitkerä. Muita suosikkejani ovat Löfbergs Lilan Magnifika sekä paikallisen Café Solon kahvipaahtamon tuotteet, kuten "Mu Porini". En välttämättä juo kahvia joka päivä, joten minun ei arvitse koskaan kotona kitsastella laadussa. Jos jokin parempi kahvi maksaa 3 euroa karmivaa halpiskahvia enemmän, en tarvitse kahta ajatustakaan päätöksen tekemiseen. Aamun kahvitauolla koulussa tein kuitenkin virheen ja ostin kupillisen kahvia paikallisesta kahvilasta. En ymmärrä, miten kahvista voidaan saada sen makuista. Ilmeisesti pannua ei pestä koskaan, koska litku maistuu lähinnä palaneelta. Siitä "nautinnosta" sai kuitenkin pulittaa yli euron kupillisesta. Kotiin tullessa oma kahvi maistui sitten sitäkin paremmalta. <3



maanantai 26. tammikuuta 2015

Lindströmit á la Mutsi

Äitini, eli tuttavallisesti mutsi, on luonani vielä huomiseen asti tällä erää. Voi kuinka olenkaan saanut nauttia hänen kokkailuistaan! Hänellä on tavoitteena pitää köyhä opiskelijatytär hyvässä mutta terveellisessä ruuassa, ja niin onkin pakastimeni alkanut täyttymään erilaisista ruokalajeista. Ratsaus jääkaappini juureslokeroon tuotti tulokseksi melkoisen kasan vielä hyvässä hengessä eläviä punajuuria ja porkkanoita. Punajuuret muuntuivat hetkessä Lindströmin pihveiksi ja tekivät muuten raskaista jauhelihapihveistä sekä maukkaampia, mehevämpiä että terveellisempiä. Osa jauhelihasta kokee vielä tänään saman kohtalon porkkanaraasteen kanssa.

Tänään nautimme pihvit salaatin, keitettyjen kananmunien sekä (lime)avokadon kera. 



n. 11 pihviä

450g naudan jauhelihaa
4 punajuurta
1 kananmuna
n. 1dl kaurahiutaleita (täysjyvä)
valkopippuria
maustepippuria
suolaa
soijakastiketta

Kuori ja raasta punajuuret. Sekoita kaikki aineet keskenään ja vaivaa hyvin. Muotoile taikinasta pihvejä ja paista 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. 

Hyvin maistui! <3

lauantai 24. tammikuuta 2015

Mi amado quesadilla

Kanariapostauksen tekeminen jäi valitettavasti vieläkin kesken, liian kovaa lomaltapaluutuskaa. ;) Sitä odotellessa espanjankielisellä otsikolla varustettu lataus Meksikon auringon alta. 

Kesän 2006 vietin kesävaihdossa USA:n Connecticutissa. Onnekseni isäntäperheeni oli meksikolaisen ruuan ystävä ja sain kunnian tutustua sekä texmexiin että suoraan meksikolaisiin herkkuihin. Ennen matkaa texmexin tuntemukseni perustui ainoastaan Amarillon tyylisissä ravintoloissa opittuihin makuihin. Jenkkireissun jälkeen paprika, sipuli, maissi, jalapeñot, punainen chili ja tortillat alkoivat kuulua keittiöfilosofiaani aivan uudella moodilla. Isäntäperheessä quesadillat valmistettiin siihen tarkoitetulla keittiökoneella, mutta mielestäni autenttisemmat dillat syntyvät ihan paistinpannulla. Suomesta on valitettavasti huonosti saatavilla cheddar-raastetta, joten olen ottanut taiteellisen vapauden käyttää itse mozzarellaa raasteena sen kauniiden sulamisominaisuuksien vuoksi. 

Quesadillat ovat oiva tarjottava iltapalalle tai kekkereihin. Täytteitä voi muuttaa mielensä mukaan. Reseptissä oma suosikkikomboni. 



Neljälle nälkäiselle

8 pienempää tortillalevyä
450g broilerin filettä
1 punainen paprika
1 punasipuli
1 iso tomaatti
1 punainen chili
juustoraastetta
öljyä
suolaa
pippuria

Halkaise tomaatti ja poista siemenet. Pilko kaikki vihannekset pieniksi kuutioiksi ja kuullota öljyssä pannulla. Suikaloi broileri ja paistele vihannesten kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Aseta ensimmäinen tortillalätty pannulle ja ripottele toiseen puolikkaaseen reilusti juustoraastetta. Annostele broilerivihannessekoitusta päälle ja lopuksi lisää juustoraastetta toisen puolen "liimaksi". Paina toinen puoli toisen päälle. Seuraile tummuustilannetta ja käännä, kun pinta on kauniin rusehtava. Pannulle mahtuu yleensä kaksi dillaa kypsymään kerrallaan. Halkaise rapsakat quesadillat ja tarjoa raikkaan salaatin kera. 

NAM!


perjantai 23. tammikuuta 2015

11 asiaa minusta

Viikon loma vierähti turhankin nopeasti ja tänään on ollut vähän väsyneet tunnelmat. Tuli kyllä rentouduttua olan takaa ja periaatteessa olo on levännyt. Matkustaminen on vaan aina rankkaa ja eilen tuli istuttua milloin mitäkin odottamassa yli kellon ympäri, vaikka vain Kanarian suunnalla olimmekin. 

Huomenna kirjoitan pitkin viikkoa suunnittelemani "The Best of Canaria"-ruokapostauksen, mutta koska tänään aivotoiminta on vielä selkeästi lomamoodissa, otan osaa 11 asiaa minusta-haasteeseen. Täällä blogissa olen keskittynyt (ja keskityn jatkossakin) pääosin ruoan ja juoman ympärille, mutta nyt vilaisen hieman sitä, kuka on Emppu ruokakuvien takana. 

Säännöt:
- jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
- haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen
- haastetun pitää valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa ja esittää 11 uutta kysymystä haastetulle
- sinun pitää kertoa kenet 11 olet haastanut
- ei takaisin haastamista.

Minut haastoi Paint my house black-blogin Miina. 


 11 asiaa minusta:

1. Punainen huulipuna on tavaramerkkini. 
2. Kuten Tervetuloa-postauksessa kerroin, ruuan lisäksi toinen intohimoni on musiikki. Musiikki soi korvissani suurimman osan päivästä ja tyylilajit sijoittuvat pääosin raskaammalle akselille. Kuuntelen mielelläni mm. industrial-metallia, punkkia, kasariheviä ja rokkia Beatlesista AC/DC:n. 
3. Asun puutalossa ja rakastan kotiani todella paljon. Olen myös intohimoinen sisustaja. Miina teki kodistani joskus jutun tänne.
4. En ole kovinkaan impulsiivinen, vaan haluan mieluummin suunnitella päivät etukäteen. 
5. Olen hyvin kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti. 
6. Rakastan nippelitietopelejä. 
7. Kevät ja kesä ovat lempivuodenaikojani. Se hetki, kun saa juoda ensimmäisen oluen terassilla. <3
8. Pidän itseäni huumorintajuisena, rentona ja helposti lähestyttävänä ihmisenä. 
9. Nauruni kuuluu usein ja kauas. 
10. Olen tekniikan orja ja jokin tekninen internet-yhteydellä varustettu laite on vieressäni koko ajan. 
11. Pin Up-kampaukset ja mekot ovat olennainen osa tyyliäni.

11 vastausta kysymyksiin:
1. Jos muuttaisit ulkomaille, mihin muuttaisit?
- Tämä on todella vaikea. Toisaalta tykkään kovasti eurooppalaisesta stylesta, mutta kylmät talvet eivät ole yhtään minun kuppini teetä. Letkeä The US. California  voisi sopia pirtaani.
2. Lempi musiikkityyli?
-  Jos vain yhden saisi valita, niin hard rock.
3. Kahvi vai tee?
- Ehdottomasti kahvi. Olen oppinut juomaan sitä vasta n. 25 vuotiaana ja nykyään olen friikahtanut hyviin kahveihin. Huonot peruskahvit eivät maistu. 
4. Lempielokuva?
- Vuosi nuoruudestani. Vankila -ja mielisairaalaelokuvat iskevät muutenkin. Katson kyllä myös kaikennäköistä hömppää ja suurimman osan suomalaisista elokuvista. Minun mielestäni niitä dissataan ihan turhaan.
  5. Mukavan työpäivän tunnusmerkit?
- Naurua, hyvää kahvia ja se tunne, että on oikeasti auttanut toista ihmistä.  Mukavat ja inhimmilliset asiakkaat/työkaverit.
6. Kuinka lievität stressiä?
- Punaviini ja puusauna. 
7. Kaupunki vai maaseutu asumispaikkana?
- Kaupunki. Mieluiten mahdollisimman lähellä keskustaa. 
8. Mieluisin arkiaskare?
- Onko sellaista? :D Kakluunin lämmitys. 
9. Miten viettäisit vapaapäivän mieluiten?
- Aamulla valmistaisin ja söisin kuohuviinibrunssin. Hengailisin hyvässä seurassa kaupungilla tai jonkun kotona ja söisin myöhäistä lounasta hyvässä ravintolassa. Illalla lämmittäisin ystävieni kanssa saunan, söisin hyvin ja parantaisin maailmaa pikkutunneille. 
10. Lapsuuden unelma-ammattisi?
- Parturi-kampaaja. Haaveenani oli perustaa kampaamo lapsuudenkotiini, jotta en olisi koskaan joutunut muuttamaan pois kotoa. :)
11. Mistä haaveilet?
- Unelmatyöstä, jossa saisin olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta tehdä töitä itsenäisesti. Sapattivapaasta, jolloin ostaisin menolipun aurinkoon ja palaisin vasta, kun siltä tuntuu. 


Kysymykset seuraavalle:
- Millainen on ollut paras ruokaan liittyvä kokemuksesi?
- Jos yksi toiveesi toteutettaisiin, mitä valitsisit?
- Lempi Disney-elokuvasi?
- Ikimuistoisin keikkamuisto?
- Millainen olet opiskelijana?
- Mitä kieliä osaat?
- Pohjoisin kaupunki, jossa olet käynyt?
- Teetkö mieluummin käsilläsi vai päälläsi?
- Viimeisin lukemasi kirja?
- Suosikkihedelmäsi?
- Millainen on suhteesi tekniikkaan?

Minä haastan ne 11, jotka haluavat ottaa haasteen vastaan. :) 

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Teiniajan bravuuri

Yläasteen aikana olin todella kiinnostunut ruoanlaitosta ja toimin perheemme pääkokkina. Seiskaluokan aikoihin kehittelin bravuurireseptini, joka on näiden vajaan viidentoista vuoden aikana kulkeutunut monen muunkin perheen ruokalistalle. Olen aina pitänyt suolaisen ja makean yhdistelmästä. Tämä pastaresepti pohjautuu juuri siihen makumaailmaan. Suolainen sinihomejuusto kohtaa makeat hedelmät ja pehmeän ranskankerman. Mieto broileri tuo annokseen proteiinit ja pasta sopii koko reseptin pohjaksi. 

Tämän päivän variaatiossa käytin keltaista paprikaa, joten värimaailma jäi melkolailla aneemiseksi. Punaisella paprikalla ja persikalla saa vaihtelua sekä väriin että tekstuuriin. 


Neljälle

1 pkt tuorepastaa tai neljän hengen annos kuivaa pastaa
450 g broilerin rintafileitä
1 prk ananasta tai persikkaa
1 pkt aurajuustoa
1 paprika
1-2 prk ranskankermaa
suolaa
mustapippuria

Laita vesi kiehumaan pastaa varten. Pilko vihannekset ja hedelmät. Pilko rintafileet reiluiksi paloiksi ja paista pannulla. Lisää paprikat ja hedelmät. Sekoita pastan kanssa ja lisää joukkoon aurajuusto ja ranskankerma. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Helppoa, nopeaa ja todella hyvää!

***

Nyt tämä blogi hiljenee viikoksi ja minä lähden Kanarian auringon alle! Hasta luego! :)

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Hätävaracookiet

Cookieita tulee usein leivottua silloin, kun kaapissa ei ole mitään, jotain tekisi mieli ja kauppaan ei jaksa lähteä. Cookiet maistuvat minusta parhailta maitoon dipattuina. Viime aikoina olen löytänyt salaisen aseen kaikenlaisiin kekseihin: siirapin. Se tuo kivaa daim-maista makua leivonnaisiin. Täysjyväkaurahiutaleet nostavat ravintoarvoa, mutta eivät tee kekseistä liian terveellisen makuisia. ;) Kaapista löytynyt tummasuklaalevyn loppu sopi myös oivasti näihin hätävaracookiehin. 



n. 12 kpl

150 g voita
1 dl sokeria
1 dl siirappia
1 muna
2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl vaniljasokeria
50 g tummaa suklaata

Pehmennä voi ja vatkaa  sekaisin sokerin ja siirapin kanssa. Lisää joukkoon muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen. Murskaa suklaa ja lisää palaset taikinan joukkoon. Nostele taikinasta kekoja leivinpaperin päälle uunipellille. Muista, että nämä leviävät lituskaisiksi ja vievät paljon tilaa! Paista 175 uunissa noin 10 minuuttia.Cookiet kärvähtävät todella herkästi ja niin oli käydä myös eräälle tietokoneella liikaakin viihtyvälle ruokabloggaajalle... Munakellosta huolimatta tällä kertaa tuli hieman liikaa väriä, kannattaa siis tarkkailla uunin vieressä! :P Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Nauti!